Vieraile:
Reilu kauppa
Globe Hope
Pandapassi
WWF Global youth volunteer programme
OmniPeace
FreeRice
WWF
Greenpeace
Ilmastonmuutos.com

ILMASTO -sivut (eivät toimi enää jostain syystä)
GREENPEACE
ILMASTONMUUTOS.COM
WWF

Tiedemiehet ovat kovasti kiistelleet siitä onko ilmastonmuutoksesta oikeasti mitään haittaa. Osa tiedemiehistä on sitä mieltä että tällä hetkellä tapahtuva ilmaston lämpeneminen on vain tavallista lämpötilojen heittelyä mitä on sattunut maapallomme historiassa moneen otteeseen. Tämän asian kannalla olevat tiedemiehet ovat vakuuttuneet ettei tämä aiheuta mitään ongelmia, ja asia muuttuu ajan kanssa takaisin normaaliksi.

Suurin osa on kuitenkin sitä mieltä että ilmastonmuutos on uhka, koska kertaakaan maapallon historiassa ilmasto ei ole noussut näin nopeasti näin lyhyessä ajassa. Tämä lämpeneminen on jotain aivan uutta ja ennen kuulumatonta.

Kuten olemme huomanneet ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt, eikö se ole silloin tarpeeksi hyvä syy uskoa että tämä on totta ja aiheuttaa ongelmia myös tulevaisuudessa.
Varmuutta siihen aiheutuuko tästä ilmaston lämpeneminen haittaa vai ei, ei saada ennen kuin se on jo tapahtunut, ja silloin ei ole enää mitään tehtävissä.
Eikö olisi viisaampaa siis ryhtyä, edes varmuuden vuoksi, toimiin silloin kun pelastautuminen on vielä mahdollista, vai haluammeko me kertoa mummoina ja paappoina lapsenlapsillemme, kuinka me tuhosimme heidän tulevaisuutensa täällä?

Jokainen meistä voi auttaa!
Monesta yksittäisestä pienestä auttavasta ihmisestä muodostuu suuri ja iso auttava yhteisö, joka on suuressa avain asemassa kamppailussa ilmaston lämpenemistä vastaan.
Mieti hetki näitä kysymyksiä:
-Kuinka monella sinun tuntemallasi ihmisellä on auto, ja kuinka monta?
-Kuinka usein käyt suihkussa, ja kauanko vietät kerrallaan aikaa siellä?
-Kuinka usein käytät lentokonetta?
Seuraavaksi mieti huviksesi kuinka paljon nämä kaikki, tuttusi mukaan lukien, syytävät saasteita ilmaan. Mielikuva ei varmasti ole ruusuinen.

Vaikka suuria valttikortteja käsissään pitelevät kansainväliset suuren yhtiöt, on jokaisella ihmiselläkin oma kortensa kannettavana kekoon. Jos jokainen ihminen alkaisi muuttamaan omaa käyttäytymistään ympäristöystävällisemmäksi, voitaisiin jo sanoa pelastuneemme. Jokaisella ratkaisulla on siis väliä.

Tässä muutamia yksinkertaisia vinkkejä ympäristöystävällisempään huomiseen:

• Ostaessasi uutta elektroniikka tavaraa, mieti tarvitsetko sitä todella. Jos tarvitset markkinoilla on paljon energiaystävällisiä malleja, valitsethan sellaisen. Se tekee kaiken lisäksi myös hyvää sinun kukkarollesi. (vieraile ja vertaile: topten  energy star )
  
  

• Suosi kotimaista ruokaa, sillä sitä ei ole tarvinnut kuljettaa lentokoneella tuhansien kilometrien päästä, ja valmistusolot eivät ole kyseenalaiset.

•  Suosi pyörää tai julkisia kulkuneuvoja yksin autoilun sijaan.

• Ostaessasi uutta autoa, valitse ympäristöystävällinen hybridi auto.

• Vältä mahdollisimman paljon lentokoneella matkustamista, suosi ennemmin ympäristöystävällistä junaa. Matkaan Turusta Tampereelle ei tarvita lentokonetta. (Tutustu: Gold Standard )

• Sammuta valot kun et niitä tarvitse.

• Älä jätä elektroniikka laitteita turhaan valmiustilaan tai päälle.

• Suosi maa- tai ilmalämpöä valitessasi omaa energiaasi.

• Älä jätä käyttämättömiä laitteita turhaan seinään, kuten matkapuhelimen laturia.

• Kierrätä.

• Suosi kasvivoittoista ruokavaliota, tämä on kaikenlisäksi terveellistä.

• Vaihda tavalliset hehkulamput energiansäästö lamppuihin.

• Älä pyöritä tiskikonetta tai pyykinpesukonetta puolityhjänä.

• Hanki suihkuusi paineen säädin.

• Laske talosi lämpötilaa parilla asteella ja saavutat jo 5% säästön energiassa.

• Huolehdi että kotisi eristykset on kunnossa, ettei lämpö karkaa harakoille.

• Lajittele ja kompostoi.

Ilmastonmuutoksella on monia katastrofaalisia seurauksia jotka vaikuttavat lyhyesti sanottuna kaikkeen ja kaikkiin tällä planeetalla.
Pohjoisessa sijaitseville maille, kuten Suomelle ilmastonmuutoksesta voi aluksi olla jopa hyötyä, kun lämpötilan kohotessa Suomeenkin leviää uusia viljelykasveja ja kasvukausi pitenee koko maassa. Aina vain pohjoisemmassa voidaan viljellä kasveja mitä ennen pystyttiin viljelemään vain etelässä. Ilmastonmuutoksen myönteiset vaikutukset peittyvät kuitenkin erittäin nopeasti vahingollisten vaikutusten alle. Kun ilmasto lämpenee rankkasateet lisääntyvät siellä missä sataa jo ennestään paljon, sillä veden haihtuminen nopeutuu ja kuivuus taas lisääntyy siellä jossa on jo ennestään kuivaa. Tällöin joko kuivuus tai säteet pilaavat niin hyvin kuin huononkin sadon. Afrikassa sahelin alueella, jossa sadot ovat muutenkin huonoja ja ruoka niukassa, kuivuus on jo lyhentänyt kasvukautta merkittävästi. (lähde: www.wwf.fi) Tämän johdosta ravinnontuotanto vaikeutuu ja ihmisiä uhkaa pula niin ruuasta kuin vedestäkin. Myös uudet tulokaslajit, niin eläimet kuin kasvitkin saattavat tuhota alueen alkuperäisen kasvuston tai eläin kannan syrjäyttämällä. Jokin uusi ja vieras eläin saattaa esimerkiksi metsästää jonkin vanhan kotimaisen lajin sukupuuttoon, jollin taas jokin toinen laji menettää ravintonsa ja niin edelleen. Tätä kutsutan biodiversiteetin vähenemiseksi.

Ilmastonmuutos aiheuttaa myös äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymistä, kuten myrskyjen, rankkasateiden, tulvien, kuivuuden ja pyörremyrskyjen. Nämä tuhoavat tehokkaasti biodiversiteettiä ja ihmisten sekä eläinten elinoloja ja mahdollisuuksia.
Merenpinnan nousu on jäätiköiden sulaessa kaikille merenpinnan tasolla sijaitseville kaupungeille suuri uhka, sillä ne ovat vaarassa hukkua veden alle. Kun vedenpinta alkaa nousemaan syntyy välttämättä massahysteriaa, joka aiheuttaa ympäristöpakolaisten räjähtävän kasvun, ja kysymyksen "Minne nämä ihmiset sijoitetaan?" Jäätiköiden sulaminen näkyy jo nyt kaikilla jäätiköillä, ne ovat pienentyneet ainakin 1/3 osan, aiheuttaen suunnattomia ongelmia jääkarhuille, jotka ovat riippuvaisia kestävistä jäätiköistä ja jäälautoista, koska eivät jaksa uida pitkiä matkoja yhteen menoon. Myös monet inuiitti kylät ovat kärsineet ja jo jopa tuhoutuneet ilmastonmuutoksen ansiosta. Jäätikköjen sulaessa ja meren lämmetessä, eläin- ja varsinkin kalakannat muuttuvat, jolloin elinkeinot muuttuvat myös, jolloin inuiittien on ollut välttämätöntä muuttaa etelämmäksi.

Otsoni kerroksessa on etelä- ja pohjoisnapojen kohdalla ns. reikä josta pääsee näille alueille entistä enemmän auringon säteilyä, niin vaaratonta kuin vaarallista. Aukon ansiosta napajäätiköt lämpenevät nopeampaa kuin muut alueet maapallolla, ja aiheuttavat näin niiden nopean sulamisvauhdin. On todettu että etelämantereen niemimaa lämpenee viisi kertaa nopeampaa kuin muu maailma. (www.wwf.fi)

Kaikki tietävät että pöpöt viihtyvät lämpimässä. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa myös sen, että taudit lähtevät liikkeelle ja leviävät ympäri maailmaa, esimerkiksi Malarian uskotaan leviävän Suomeen asti jos ilmasto jatkaa hurjaa lämpenemistään vielä tulevaisuudessakin.

Lämpötilan kohoaminen jo parikin astetta vaikuttaa ratkaisevasti ekosysteemien ja lajien sopeutumiseen planeetalla, ja on vaarassa hävittää osan lajeista kokonaan. Herkät lajit kuten korallit eivät kestä ilmaston heilahtelua ja ovat näin vaarassa kuolla sukupuuttoon, hävitä maailmasta kokonaan.

Seuraukset erityisesti suomessa

Kasvukauteen liittyvien vaikutusten lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa suomeen monin eri tavoin. Saimaannorppa, joka synnyttää poikasensa hankeen on vaarassa kuolla sukupuuttoon lumipeitteen vähentyessä. WWF:n mukaan moni saimaannorppa on joutunut jo tänä talvena (2008) synnyttämään poikasensa jäälle tai rannalle. Vastasyntynyt poikanen ei osaa vielä uida hyvin ja onkin vaarassa hukkua tai paleltua kuoliaaksi, ilman suojaavaa lumipeitettä. WWF:n mukaan norppa kannat pienenevät huomattavasti tämän vuoksi jo tänä vuonna.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös suuresti jo melkein pelastamattomassa kunnossa olevaan Itämereen. Itämeri on herkkä murtovesiallas, jolle on tärkeää makean ja suolaisen veden tasapaino. Ilmastonmuutos lisää talvisateita jolloin tämä tasapaino järkkyy, sillä ne lisäävät ravinteiden huuhtoutumista mereen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös suomen eläinkantaan.
Muuttolintujen kevätmuutto ja pesintä saattavat aikaistua. Aikaistunut kasvukausi aiheuttaa vaikeuksia kaukaa muuttaville linnuille, joiden pesintä myöhästyy kevään aikaistuneen ravintojakson takia. Linnut kärsivät myös elinympäristöjen kaventumisesta ja ruuan saannin vaikeutumisesta.
Suomessa arvostetut kalat (lohi, taimen ja siika)ovat kylmien vesien kaloja, jolloin ilmaston lämpeneminen ajaa ne etsimää uusia viileämpiä vesiä tai pakottaa ne sopeutumaan uuteen ympäristöön, joka voi aiheuttaa lajin kuolemisen sukupuuttoon, kun se ei pysty sopeutumaan tarpeeksi nopeasti.

Yksi suomalaisten tärkeimmistä elinkeinoista, puu, on myös vaarassa ilmaston lämpeneminen johdosta, kun erilaiset taudin, myös kasvustoissa leviävät taudit, yleistyvät. Taudit leviävät helposti puista toisiin, ja tekevät nopeasti koko metsästä käyttökelvottoman.